Irti suorittamisesta, apua stressiin

En ole missään vaiheessa tullut avanneeksi sitä, miksi teen nyt tätä yritystyötä hyvinvoinnin, palautumisen ja itsensä johtamisen parissa, ja mikä minut on tähän tuonut. Olen koko aikuisikäni ollut suorittaja. Olen kova innostumaan asioista ja heltynyt hoitamaan tehtäviä, joita en välttämättä olisi ehtinyt tai halunnut hoitaa. Suorittamiseni näkyi ulospäin aikatauluina, pakkoina ja täyteen buukattuina päivinä. Aika itselle ja levolle ei mahtunut aikatauluihin, ja jos mahtui, se oli aina prioriteettilistalla viimeisenä. Kuvittelin lepääväni, palautuvani ja huolehtivani itsestäni. Tosiasiassa suoritin myös lepoa, liikuntaa ja palautumista. Näin jälkikäteen näen tilanteen selvemmin, mutta tuolloin luulin tekeväni kaiken oikein. Olin kaikesta huolimatta kuitenkin stressaantunut, ylivirittynyt ja koin elämän lipuvan ohi ja minä vain yritin roikkua siinä mukana.

Uskon, että yhtenä suurena kantavana ajatuksena minulla oli tunne lapsuudesta, siitä miltä tuntui elää hetkessä. Olin lapsena todella taitava hetkessä elämisessä, kuten lapset monesti ovat. Jossakin vaiheessa nuoruudessani kadotin tuon kyvyn ja aloin suorittamaan elämää. Muistan selvästi yksittäisiä hetkiä nuoruudestani, kun onnistuin hetkittäin palaamaan tuohon olotilaan. Ne lyhyetkin hetket ovat antaneet minulle uskoa siihen, että aikuisenkin on mahdollista oppia elämään hetkessä. Parhaiten onnistuin pääsemään ajatuksista vapaaksi juoksemalla. Juokseminen onkin pysynyt tärkeänä osana elämääni koko ajan, mutta sen merkitys on matkan varrella muuttunut.

Oivalluksia

Kaikki jotka kokevat suorittamisen painetta elämässään voivat varmasti yksimielisesti sanoa, että suorittamisesta irti pääseminen ei ole kovin helppoa. Laskeskelin, että olen tehnyt viimeiset kymmenen vuotta jonkinlaista irtaantumista suorittamisesta. Välillä onnistuen ja enimmäkseen jatkaen vanhalla totutulla tavalla. Vanhaan palaaminen tapahtuu kuin varkain, kunnes taas huomaa, että tässä sitä taas mennään.

En osaa sanoa, että mikään yksittäinen tapahtuma, kirja, luento tai tutkimus olisi antanut minulle vapautuksen suorittamisesta tai varsinaisen ahaa -elämyksen. Uskon kuitenkin, että kaikki tutkiminen, opiskelu, lukeminen, aiheeseen tutustuminen ja ennen kaikkea itseni tutkailu ovat saaneet aikaan muutoksen. Muutoksen, joka on tapahtunut pikkuhiljaa.

Kuten jo aiemmin sanoin, irrottautuminen ei ole helppoa ja vanhaan on liian helppoa palata. Edelleen huomaan välillä luisuvani suorittamaan asioita. Erityisesti monen asian kasautuminen päällekkäin, väsymys ja stressi ajavat herkästi takaisin suorittamiseen. Silloin on tärkeää havaita muutos ja ohjata suunta lempeästi oikealle radalle. Kokosin tähän alle asioita, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa omassa elämässäni suorittamisen kehästä irrottautumisessa. Toivottavasti näistä on sinulle iloa ja hyötyä.

Pysähdy ja hengitä

Kun vauhti on kova ja jarruja on vaikea löytää, kannattaa ottaa käyttöön hätäjarru. Pysähtyminen kannattaa tehdä itse, jos näin ei tee, jokin muu asia tekee sen jossakin vaiheessa. Pysäyttäjä voi olla keho tai jokin muu ulkoinen tekijä, joka aiheuttaa pakon pysähtyä. Ihmisen mieli ja keho eivät kestä jatkuvaa suorittamista. Suorittaminen aiheuttaa stressiä ja näin ollen nostaa kehon kortisolitasoja. Tällöin keho on jatkuvassa pakene ja taistele -tilassa. Keholle ja mielelle se on äärimmäisen kuormittavaa ja pitkittynyt stressitila voi tutkimusten mukaan edesauttaa vakavien sairauksien puhkeamista ja muita terveyshaittoja.

Suorittamismoodin ollessa päällä, pysähdy ja hengitä! Syvä palleahengitys rauhoittaa. Älä tässä kohtaa mieti mitään tarkkaa hengitysohjetta eli älä suorita hengitystä, vaan keskity vain syvään hengittämiseen. Hengitys toimii tässä kohtaa hätäjarruna ja se toimii, kunhan teet sitä aina vauhdin kiihtyessä ja mielellään pitkin matkaa ja säännöllisesti.

Kehon viestien kuuntelu

Kehon toimintojen tarkkailu voi tuntua vieraalle, jos sitä ei ole aiemmin tehnyt. Itselleni se on ollut aina luontaista, koska olen lapsesta asti kulkenut kivun kanssa. Minulla on 10-vuotiaana alkanut selkäkivut, jotka diagnosoitiin parikymppisenä selkärankareumaksi. Kipu on ollut siis matkakumppanini jo yli kolmekymmentä vuotta. Kipu on ollut paras opettajani kehon kuuntelemisessa. Kipu on aina kertonut mistä se ei pidä ja mistä se pitää. Niin hullulle kuin se tuntuukin, ajattelen olevani etuoikeutettu siitä, että olen saanut oppia reuman kautta kyvyn kuunnella kehon viestejä.

Kehon kuunteluun kannattaa varata aikaa ja opetella tunnistamaan oman kehon viestit. Oma kehoni ilmoittaa minulle sopimattomista ruoka-aineista aina selän kipeytymisen kautta. Minulla stressi etenee kehossa näin; stressi ja suorittaminen hiipivät ensimmäisenä hartioihin, jotka nousevat kohti korvia. Mikäli stressi jatkuu, kiristyy vatsapeitteet ja lantion alue. Tässä kohtaa selkäni on jo aivan tulessa ja fyysinen olo tuntuu siltä, kuin päälläni olisi jäykistävä ritarin haarniska. Nuoruuteni ja aikuisuuteni ovat menneet hyvin pitkälti fysioterapeuteilla, naprapaateilla ja osteopaateilla juostessa. Sykli oli selvä: suorittaminen->kehon kiristyminen -> tuskainen olo fyysisesti ja henkisesti -> kehon huolto ammattilaisten avulla ja sykli oli valmis alkamaan taas alusta. Tätä jatkui vuosia. Uskon, että tältä olisi vältytty, jos olisin osannut reagoida ajoissa kehon viesteille.

Haluan tähän väliin mainita, että fysioterapeutit, naprapaatit ja osteopaatit ovat alojensa ammattilaisia ja koskaan käynti heidän luonaan ei ole ollut turha, päinvastoin. Käytän näitä palveluita edelleen, koska ammattilaiset osaavat auttaa sellaisissa asioissa, joissa omat keinoni loppuvat.

Priorisoi ja suunnittele

Pysähtymisen ja kehon kuuntelun lisäksi on tärkeää pysähtyä oman elämän äärelle. Pysähtyä ja pohtia mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitä haluan omassa elämässäni olevan ja mitä haluan vähemmän sekä mistä haluan luopua, mahdollisesti kokonaan. Tämä on tärkeää pohdintaa ja olisi vielä parempi kirjoittaa nämä asiat ylös.

Itselleni parhaiten toimiva keino on listata asiat, joita elämässäni on tällä hetkellä, kuten työ, harrastukset, oma aika, lasten harrastukset, kotityöt jne. Tämän jälkeen pysähdyn jokaisen aiheen äärelle ja mietin minkä verran jokainen asia vie elämästäni aikaa. Pohdin myös sitä, olenko tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. Pystynkö vaikuttamaan siihen, miten asiat ovat? Voisinko kokeilla pienillä muutoksilla, mikä vaikutus niillä on elämääni? Monesti pienet muutokset saavat aikaan suurta muutosta, joten aloita niistä.

Tee tätä suunnittelua ja priorisointia säännöllisesti. Ihminen muuttuu ja elämäntilanteet muuttuvat, joten on tärkeää tarkastella omaa elämää tasaisin väliajoin. Tärkeintä on muistaa, että tämä tarkastelu ei ole taas yksi suoritus, mikä lukee kalenterissa, vaan tämä on mahdollisuus saada oman elämän näköinen elämä.

Rentoutus ja stressin purku

Vaikka stressiä tilana kritisoidaan ja se nähdään tämän päivän pahanolon aiheuttajana. Pitää kuitenkin muistaa, että stressi on tärkeä toiminnan käynnistäjä. Ilman sopivaa stressin aiheuttamaa painetta, moni asia jäisi hoitamatta. Onko stressi tämän päivän haaste? Pitkittynyt stressi on. Stressihän on normaali olotila tilapäisesti, mutta haitalliseksi se muuttuu pitkittyessään.

Miksi stressistä puhutaan nykyään niin paljon, vaikka onhan sitä ollut ennenkin? Aiheelliseksi sen tekee se, että tämän päivän työelämä, arki, tapa elää ja vaatimukset ajavat ihmiset stressaantumaan. Harva meistä keski-ikäisistä on lapsena oppinut koulussa tai kotona keinoja stressin käsittelyyn ja siitä vapautumiseen. Emme tietenkään ole sitä voineet saada, koska maailma oli tuolloin aivan toisenlainen, kuin tänä päivänä. Moni joutuu itse selviämään näiden haasteiden kanssa ja valitettavasti osa myös uupuu.

Tässä on yksi suuri syy miksi teen tätä mitä nyt teen. Itse erittäin suorituskeskeisenä ihmisenä ja työuupumuksenkin läpi käyneenä tiedän miltä tuntuu kokea stressiä. Minullakin oli teoriassa tiedossa se, miten hengittämällä stressi helpottaa. Kokeilussa oli myös kaikki mahdolliset rentoutusvideot, äänitteet ja musiikit. Pohjimmaisena ongelmana oli kuitenkin se, että suoritin rentoutumista ja palautumista. Tästä syystä ajauduin aina takaisin stressin oravanpyörään. Olen nähnyt työurani aikana paljon uupumusta ja väsymystä. Haluan tuoda omat kokemukseni ja taitoni avuksi niille, jotka painivat samanlaisten haasteiden kanssa.

Toivottavasti blogista oli sinulle apua käsitellessäsi omaa suhdettasi suorittamiseen, stressiin, palautumiseen ja rentoutumiseen. Mikäli kaipaat tukea omaan palautumiseen ja stressin purkuun voit tutustua valmennuksiini, joissa etsitään sinulle parhaiten sopivia keinoja stressin purkamiseen, suorittamisesta luopumiseen ja kierteen pysäyttämiseen. Laittamalla sähköpostia voit kertoa omasta tilanteestasi ja voimme yhdessä pohtia mikä tukisi parhaiten sinun jasamistasi ja suorittamisesta irti pääsemistä. Ota herkästi yhteyttä.

Olet tärkeä!

Lämmöllä Hanna Toivanen, luokanopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, montessoriohjaaja, yrittäjä yrityksessä kurssihelina.fi

Ota myös instatili seurantaan @helpompi_arki