Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteet

Lisääntyvää tarkkaavuuden haastetta?

Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, miten nuoret aikuiset diagnosoivat lisääntyvässä määrin itsellään tarkkaavuuden haasteita. Huoli ei ole täysin turha ja tuulesta temmattu. Tilastojen mukaan ADHD-diagnoosien määrä on kahden viime vuoden aikana kasvanut selvästi. Määrän kasvu on ollut tasaista kaikissa ikäluokissa. 40–50 -vuotiaiden ryhmässä diagnoosien määrällinen kasvu on kuitenkin ollut voimakkainta. Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki näkee korona-ajan olleen yksi tekijä siihen, että ihmiset ovat ehtineet tarkkailla omaa oloaan ja toimintaansa. Tuolloin havaittujen haasteiden kanssa, on lähdetty selvittämään mahdollista diagnoosia ja se näkyy nyt tilastoissa.

Mediassa on ollut myös paljon spekulaatiota siitä, mikä aiheuttaa lisääntyviä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita. Onko ihmisten työelämässä, elämässä tai toiminnassa tapahtunut niin radikaaleja muutoksia, jotka aiheuttaisivat diagnoosien selkeän kasvun? Tähän on vaikea löytää yhtä selkeää tekijää. Sami Leppämäki tuo esille 40–50 -vuotiaiden kohdalla esille sen, että tämän ikäluokan lapsuudessa ei ADHD -diagnoosia tunnettu ja diagnooseja tehdään tälle ikäluokalle nyt jälkikäteen, ja se selittää ikäluokan lisääntyneen diagnoosien määrän.

Tehokkuus ajattelu

Tehokkuuden tavoittelu tämän päivän työelämässä ja elämässä ylipäätään, tuovat kiireen ja stressin jokapäiväiseen elämäämme. Töistä pitää selvitä nopeammin, taloudellisemmin ja kaikin puolin tehokkaammin. Yleisesti ihannoidaan tehokkaita ja aikaansaavia ihmisiä. Lisättynä vielä medialaitteet, jotka lisäävät tarvettamme olla koko ajan aktiivisia, tavoitettavissa ja reagoimassa saamiimme viesteihin ja yhteydenottoihin.

Kiireen, stressin ja väsymyksen on tutkittu vaikuttavan ihmisen tarkkaavuuden ylläpitoon. Lisäksi aivotutkijat ovat todenneet älylaitteiden opettavan aivomme jatkuvalle keskeytykselle. Tämä aiheuttaa sen, että jatkuvasta keskeytyksestä tulee uusi normaali ja pitkäkestoista keskittymistä vaativat tehtävät vaativat aiempaa suurempaa ponnistelua. Voidaan siis todeta, että tämän päivän elämäntapa ei ainakaan tue tarkkaavuutta.

Onko yksilö yksin vastuussa?

Aiheesta keskustelu on saanut toisinaan ikäviä sävyjä ja syy lisääntyneistä tarkkaavuuden haasteista sysätään monesti yksilön vastuulle. On totta, että yksilö voi tehdä paljon oman tarkkaavuuden ja aivohyvinvointinsa eteen, mutta onko vastuu kaikesta yksin yksilöllä. Tarkkaavuuden haasteet ovat moniulotteisia, joten niiden laittaminen esimerkiksi, vaikka älylaitteiden syyksi on melko kapea-alaista ajattelua. Yksilön osoittelun sijaan toivoisin tästä aiheesta puhuttaessa enemmän keskustelua siitä, miten haastetta voidaan tukea ja millaista tukea on saatavilla.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen

Tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen haasteet ovat yksilöllisiä ja ilmenevät eri ihmisillä eri tavalla, mutta yleisistä tarkkaavuuden haasteiden tukemisista voi olla hyötyä. Tarkkaavuuden haasteiden yhteydessä puhutaan myös toiminnanohjauksen haasteista, koska ne ilmenevät usein yhdessä ja ovat osittain päällekkäisiä. Kokosin tähän joitakin vinkkejä tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen tukemiseen. Toivottavasti niistä on sinulle hyötyä:

*Henkilön, jolla on tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen taitojen haasteita, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävästä levosta, ravinnosta ja liikunnasta.

(Toisaalta suututtaa kirjoittaa tätä, koska tiedän miten haastavaa näistä asioista huolehtiminen ja säännöllisyys voi olla tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen haasteiselle.) Kaikesta huolimatta on tärkeää, että jostakin lähtee liikkeelle. Ota yksi osa-alue käsittelyyn ja huolehdi, että pidät siitä huolta. Etene pieniä askelia kohti tavoitetta ja tee välitavoitteita. Esimerkiksi jos aikainen nukkumaan meno on haasteellista, mene joka ilta 15 minuuttia aiemmin nukkumaan. Jos menet normaalisti klo 2.00 nukkumaan, mene tänään nukkumaan klo 1.45. huomenna 1.30 ja ylihuomenna 1.15. Käytä puhelimen hälytystä muistuttamassa asiasta.)

Tätä samaa menetelmää voi käyttää muissakin muutoksissa.

*Arkipäivän haasteiden muuttaminen rutiineiksi.

Mikäli jonkin asian tekeminen on haastavaa ja vaatii suuria ponnisteluja, kannattaa siitä tehdä rutiini. Monelle tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen haasteiden kanssa elävälle, iltatoimet ovat ylitsepääsemättömän työläitä. Tämä johtuu siitä, että illalla aivot ovat jo kuormittuneet ja väsyneet, eivätkä jaksa pitää tarkkaavuutta yllä, ja kaikki toimintaan ryhtyminen on työlästä ja vaatii ponnisteluja. Tässä esimerkki iltatoimien helpottamiseen:

Ensimmäiseksi kannattaa kirjoittaa lista iltatoimista, mitä tulee tehdä ennen nukkumaan menoa.

Tämän jälkeen pohdi onko listalla jotakin sellaista, mitä voisin tehdä jo ennen iltaa, esim. suihkussa käyminen. Iltaan ei kannata jättää mitään ylimääräistä puuhaa.

Karsimisen jälkeen suunnittele järjestys iltatoimille, vaikka tähän malliin:

1. Syö iltapala.
2. Käytä hammaslankaa.
3. Pese hampaat.
4. Poista meikit.
5. Pese kasvot.

Toista joka ilta iltatoimet aina samassa järjestyksessä, ja jossakin vaiheessa se muuttuu rutiiniksi. Rutiiniksi muuttuessaan asian hoitaminen ei vaadi enää niin suuria ponnisteluja, vaan toiminta menee osittain autopilotilla. Rutiinien luominen toimii kaikissa haasteellisissa, arjessa säännöllisesti toistuvissa toiminnoissa.

*Ennakoi, kirjaa ylös, suunnittele. Ei ole väliä mihin tai miten kirjaat, suunnittelet tai ennakoit tulevia asioita, kunhan teet sen. Toisille toimii sähköinen kirjaaminen, toisille paperi, toisille post-it -laput, toisille kalenteri. Tärkeintä on, että teet sen jotenkin. Ennakointi on erittäin tärkeää ajankäytön ja asioiden sujumisen suhteen. Suunnittelulla lievität päällekkäisyyksiä, kiirettä, kaaosta ja ahdistusta. Näissä kolmessa asiassa on sinulle avaimet kaaoksen lievittämiseen ja hallinnan tunteen lisäämiseen.

Tässä oli vain muutamia vinkkejä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemiseen. Nämä olivat yleisiä ohjeita ja eivät toimi kaikille juuri tuollaisenaan. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden tukemisessa on tärkeää huomioida jokaisen yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat. Yritykseni toiminnanohjauksen valmennuksessa tärkeintä on kartoittaa tuen tarve, haasteet ja luoda yksilölliset tavoitteet ja menetelmät haasteiden kanssa selviytymiseen kurssihelina.fi

Sinulle

Olet korvaamattoman arvokas ja tärkeä juuri tuollaisena. Sinun aivosi eivät ole vialliset, ne vain toimivat eri tavalla. Muista, että haasteiden kanssa ei tarvitse selvitä yksin. Apua on saatavilla.

Ps. Onko kukaan koskaan kertonut, että sinulla on salaista supervoimaa? Selvitä supervoimasi ja kanna sitä ylpeydellä.

Olet tärkeä!

Kirjoittaja Hanna Rantanen, luokanopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, montessoriohjaaja, yrittäjä yrityksessä kurssihelina.fi