Vireystason säätely

Alkukantaiset aivomme

Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan ja ihmiseltä vaaditaan nopeaa muuntautumiskykyä ja sopeutumista vallitsevaan ympäristöön. Voimme pohtia millaista elämä oli reilut 100-vuotta sitten, 1900-luvun alussa ja mitä se on tänä päivänä, aika moni asia on muuttunut. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samankaltaisena jo vuosituhansia, meidän aivomme. Onko siis ihme, että tämän päivän ihminen kuormittuu ja uupuu maailmassa missä elämme.

Millaiset ovat alkukantaiset aivomme?

Alkukantaiset aivomme ovat edelleen kytkettyinä joko asetukselle ”olen turvassa” tai ”taistele ja pakene”. Mikäli elämämme on jatkuvaa suorittamista ja stressiä, aivomme ja hermostomme ovat jatkuvassa taistele ja pakene tilassa. Mikäli jämähdämme tähän, taistele ja pakene -tilaan on vaarana uupuminen ja sitä kautta tuleva pakollinen pysähtyminen. Elimistöämme ei ole tarkoitettu jatkuvaan ja pitkäkestoiseen stressitilaan ja siitä syystä uupuminen on mahdollista. Hermostomme tarvitsee rauhoittumista ja aivoille viestiä siitä, että olemme turvassa.

Vireystason säätely

Lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja joka paikassa puhutaan kehomieliyhteydestä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Termillä tarkoitetaan sitä, että kehomme ja mielemme ovat tiivis paketti, jos keho oireilee, se tuntuu mielessä ja päinvastoin. Liian usein ohitamme kehon tai mielen viestejä ja se voi johtaa muun muassa fyysisiin loukkaantumisiin tai vaikka uupumiseen. Vireystason säätely liittyy tärkeänä osana kehon ja mielen kuuntelua. On tärkeää tunnistaa itsessään yli- tai aliviritteinen tila, jotta siihen voi puuttua. Moni tunnistaa kyllä itsessään ylivirittyneisyyden, mutta alivirittyneisyys tulkitaan monesti väsymykseksi ja sitä lähdetään korjaamaan lisälevolla, vaikka oikea keino olisi vireystason nostaminen. Ylivirittyneeseen tilaan on paljon keinoja saada hermosto rauhoittumaan ja jokaisen on etsittävä niistä itselleen parhaiten toimivat. Keinot selviävät parhaiten kokeilemalla. Erilaisia keinoja voivat olla esimerkiksi rauhoittava liike, restoratiivinen jooga (esimerkiksi yin jooga), tapping, meditaatio, rentoutusharjoitukset, värittäminen, maalaaminen, musiikin kuuntelu, hengitysharjoitukset tai mikä vain, joka rauhoittaa.

Lopuksi

Oman vireystason säätelyyn kannattaa tutustua, sillä kyvyllä hallita omaa vireystasoamme tuemme kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Et tarvitse päivästä, kuin pieniä hetkiä, jolloin huomioit vireystasosi ja sijoitat siihen yhteyteen muutaman minuutin harjoituksen. Harjoituksen ei tarvitse olla pitkä, vaan hyvin pieni harjoitus voi riittää. Pidä huolta itsestäsi, koska sinä olet tärkeä!

Lämmöllä Hanna