Haastavat tavat esteenä hyvinvoinnillemme

Meillä kaikilla on erilaisia haasteita elämän eri osa-alueilla ja toisaalta meillä on myös paljon vahvuuksia. Me ihmiset saatamme alkaa käyttämään haasteitamme ja rajoitteitamme syynä toimia tietyllä tavalla.

Ihminen voi kääntää jonkin hänelle epämukavuutta ja ponnistelua aiheuttavan asian omaksi ominaisuudekseen ja näin antaa itselleen oikeuden toimia tietyllä tavalla. Esimerkkinä käytän tässä tekstissä jatkuvaa myöhästelyä.

Mikä myöhästelyn takana?

Myöhästelevällä ihmisellä saattaa olla haasteita toiminnanohjauksessa, ajan hahmottamisessa tai kyseessä voi olla opittu tapa toimia. Voi myös olla, että kyseessä on monen tekijän yhteistulos. On siis olemassa perimmäinen syy, miksi myöhästymistä tapahtuu. Ihmisen itsenä näkökulmasta tilanne voi olla tukala. Harvempi meistä haluaa toimia tietoisesti haastavalla tavalla toisia kohtaan.

Mielessä voi pyöriä monenlaisia tunteita: Miten voisin oppia uuden tavan toimia? On niin noloa, kun olen aina myöhässä? Ja taas uusi epäonnistuminen yrittämisen jälkeen. Tunteet voivat olla pettymyksien jälkeen negatiivisia ja itseä syytteleviä. Ihminen voi alkaa näkemään itsensä haasteiden kautta ja kokea tästä syystä huonommuutta. Näin tuntiessaan ihmisen on vaikeaa nähdä omaa potentiaaliaan ja mahdollisuuksiaan kehittyä.

Miten myöhästely vaikuttaa ympäristöön?

Miten ihmisen myöhästely vaikuttaa ympäristöön? Myöhästelevän ihmisen toiminta voi ajan mittaan alkaa häiritsemään kanssaihmisiä. Kanssaihmisiä voi harmittaa jatkuva myöhästely ja se voi aiheuttaa pahaa mieltä. Myöhästely voidaan tulkita myös epäkohteliaana käytöksenä. Vaikka ympäristö ymmärtäisikin syyt myöhästelyjen takana, voi toistuva samankaltainen toiminta alkaa nakertamaan ystävyyttä tai parisuhdetta.

Milloin myöhästely muuttui oikeudeksi?

Mikäli haitallinen toiminta, tässä tapauksessa myöhästely jatkuu vuosia ja vuosia, voi tilanne kääntyä niin, että ihminen, jolla on tämänkaltaisia haasteita toiminnassaan alkaa hyväksymään itselleen haitallisen toiminnan. Jos muutoksen tekeminen tuntuu liian työläälle ja ylitsepääsemättömälle, ihminen alkaa etsiä joitakin muunlaista keinoa sietää itselleen haastavaa ja ehkä epämieluisaa toimintatapaa. Voi olla, että ihminen alkaa peittämään tätä toimintatapaa muuttamalla sen hauskaksi ”vitsiksi” ja nauramalla itselleen ”No, ja taas sitä ollaan myöhässä” tyyppisesti. Toinen keino selvitä tällaisen itselleen ikävän piirteen kanssa on ”oikeuttaa” oma toiminta. Tällöin ikään kuin noustaan haasteen yläpuolelle ja oikeutetaan itselle tällainen toiminta. Koska minulla on näitä haasteita, saan toimia näin kuin toimin.

Ihmiselle itselleen haastavan toiminnan oikeuttaminen on melko tyypillistä, koska muutos vaatisi ponnisteluja ja aina ponnisteluihin ei tunnu olevan ylimääräisiä voimavaroja tai ponnistelu ei ole mieleistä. Erityisesti neurokirjon piirteiden ihmisillä voi olla monenlaisia haasteita ja niiden yhteiskuormitus voi monesti olla melkoinen ja tästä syystä muutoksen aloittaminen ei ole kovin helppoa. Muutos on kuitenkin mahdollista, kunhan neurokirjon piirteiden haasteet huomioidaan muutosta tehtäessä.

Miksi tärkeää huomioida?

On tärkeää ymmärtää, että haasteiden taakse on helppoa mennä piiloon ja paeta niitä. Piiloutuminen ja pakoilu eivät kuitenkaan poista varsinaista ongelmaa, vaan voi pahimmillaan pahentaa alkuperäisiä haasteita. Pienetkin muutokset omassa toiminnassa voivat kuitenkin johtaa suuriin muutoksiin. Oman elämän ohjaajaksi -valmennuksessa Oman elämän ohjaajaksi -valmennus, missä käymme läpi haastavia toimintatapoja, joihin muutosta kaivataan. Valmennuksessa kuljemme askel askeleelta kohti valmennettavan omia tavoitteita. Valmennuksesta saa välineet, joiden avulla pystyy jatkossa itsenäisesti muuttamaan muita haastavia tapoja toimivampiin. Valmennuksen tavoitteena on antaa välineet muuttaa arkea helpommaksi ja hyvinvointia tukevaksi.

Lopuksi

Käytin tässä esimerkkinä myöhästelyä, mutta haastava toimintatapa voi yhtä hyvin olla jokin muu toimimaton tapa. Pahimmillaan haastava tapa ja sen oikeuttaminen voi karkottaa ystäviä ympäriltä ja saada ihmisen itsensä voimaan huonosti. Jotta haastavat tavat eivät johtaisi meitä irti omasta itsestämme ja emme antaisi näiden haastavien tapojen määritellä meitä ja elämäämme, meidän tulee ottaa vastuu omasta toiminnastamme ja tapojen muutoksesta. Näin tekemälle pääsemme lähemmäksi sitä ihmistä, joka todellisuudessa olemme ja lähemmäksi varsinaista potentiaaliamme.

Ota myös instatilini seurantaan @helpompi_arki

Lämmöllä Hanna Toivanen KM, psyykkinen valmentaja, neuropsykiatrinen valmentaja, kouluttaja