Oppimisen haasteet opettajalla, osa 2

Edellisessä blogikirjoituksessani kävin läpi omaa opettajuuden matkaani oppimisen haasteiden kanssa. Syy miksi aloitin kirjoittamaan tästä aiheesta oli se, että opettajan oppimisen haasteista ei vielä tänä päivänäkään mielestäni puhuta riittävän avoimesti.

Opettajana olemiseen on liittynyt kulttuurissamme vahva ajatus siitä, että opettaja on kaikkitietävä. Vaikka kyse on vanhasta opettajamyytistä, on se edelleen juurtuneena ihmisten mieliin. Muistan oman työurani varrelta useita tällaisia heittoja. ”Kyllähän sinun pitää tietää, koska olet opettaja”. ”Kerro sinä, miten tämä on, olethan opettaja”. ”Miten sinä et tätä tiedä, vaikka olet opettaja”. Filosofian tohtori, dosentti, tutkija ja monialainen taiteilija Raisa Foster tuo blogissaan (6.3.2020) esille sen, että opettajiin liitetään edelleen myyttejä. Myytit ovat kuitenkin haitallisia ja ne voivat pahimmillaan vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin.

Salailun taakka

Monet opettajat voivat kokea omasta lukihäiriöstä ja muista oppimisen, toiminnanohjauksen sekä tarkkaavuuden haasteista puhumisen työyhteisössä henkilökohtaiseksi ja arkaluontoiseksi asiaksi. Taustalla voi olla pelkoja leimaantumisesta ja pahimmassa tapauksessa pelko työpaikan menetyksestä. Asian salaaminen työyhteisössä voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa siitä, että haasteet paljastuvat. Tunteeseen voi sekoittua huijarisyndrooman piirteitä, huonommuuden tunnetta ja ajatusta siitä, että en ole ansainnut tätä työpaikkaa. ”Enhän minä ole yhtä hyvä, kuin nuo muut opettajat, koska minulla on nämä omat haasteeni.” Sen lisäksi, että opettaja voi kokea edellä mainitun kaltaisia tunteita työyhteisössään, hän saattaa joutua myös jännittämään huoltajia ja heidän reaktioitaan.

Lukivaikeus

Olen työurani aikana keskustellut useiden opettajien kanssa, joilla on eriasteista lukivaikeutta. Osa heistä on kokenut erittäin kuormittavana vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön. Erityisesti viestintä kotien kanssa saattaa olla suuri painolasti, jos opettaja joutuu jännittämään kirjoitusvirheitä. Huoltajia kohtaan avoimuus voi olla tässä asiassa haasteellista, koska huoltajat voivat tarttua siihen, että miten opettaja voi opettaa lapsille virheetöntä oikeinkirjoitusta, jos ei osaa sitä täydellisesti itsekään.

Toiminnanohjauksen haasteet

”Minulla on kaikki hommat ihan levällään. Pöytä on sekaisin, keskeneräisiä hommia on läjäpäin ja asiat kasautuvat pään sisällä. ” Tällaiselta tuntuu, kun toiminnanohjauksen taidot ovat puutteellisia. Suurin pelko tällaisessa tilanteessa on se, että jokin tärkeä asia jää hoitamatta. Tällainen työn tekeminen on tekijälleen äärimmäisen kuormittavaa. Toiminnanohjauksen haasteisiin on tarjolla lyhytohjausta. Tarkemmin ohjaukseen pääset tutustumaan tästä linkistä https://kurssihelina.fi/tuote/kaaoksen-kesyttaminen

Pitää myös muistaa, että on paljon opettajia, jotka ovat täysin sinut omien haasteidensa kanssa ja puhuvat niistä avoimesti. Tällaiset opettajat ovat työyhteisössä tärkeässä roolissa. He avaavat rohkeudellaan ja avoimuudellaan tilaa keskustelulle. Tämä on yksi tärkeä askel kohti avointa ja hyvinvoivaa työyhteisöä.

Oppimisen haasteet vahvuutena

Oppimisvaikeudet ja toiminnanohjauksen haasteet eivät tee ihmisestä automaattisesti huonompaa työntekijää. Todellisuudessa se on usein juuri päinvastoin ja monet työnantajat tiedostavat sen onneksi jo tänä päivänä. Opettaja, jolla on jokin oppimisen haaste tai vaikeuksia toiminnanohjauksessa, on joutunut prosessoimaan tilannettaan hyvin pitkään. Hänelle on todennäköisesti kehittynyt toimivia keinoja kompensoida haasteitaan vahvuuksien kautta. Haasteen kanssa toimeen tuleminen on vaatinut paljon ponnisteluja, joustavuutta, luovaa ongelmanratkaisua ja kehittänyt vahvaa itsetuntemusta. Tässä valossa tarkasteltuna tällainen työntekijä on työnantajalleen loistava valinta. Olisi upeaa, jos kaikki työnantajat voisivat ajatella tulevaisuudessa näin.

Lopuksi

Se mitä toivoisin blogikirjoitukseni saavan aikaan, olisi keskustelu. Keskustelua työpaikoilla, ajatusten vaihtoa, omien kokemusten jakamista ja avointa ilmapiiriä. Kaikkea sitä mikä tukisi kaikkien opettajien hyvinvointia ja tasavertaisuuden tunnetta. Muistetaan että olemme vahvempia yhdessä, kuin kukaan yksinään.

Kirjoittaja Hanna Rantanen, luokanopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja, montessoriohjaaja, yrittäjä yrityksessä kurssihelina.fi